Kun huumeiden käyttö paljastuu

Etukäteen on voitu vähintään aavistella, ettei läheisellä ei ole kaikki hyvin, mutta yhtä usein asia voi tulla täytenä yllätyksenä, kuin salama kirkkaalta taivaalta.
En olisi ikinä uskonut, että tämä voisi tapahtua myös meille.
Vaikka tuntuu, että tiedon mukana koko maailma romahtaa, ei onneksi vielä tiedä, mitä kaikkea mahdollisesti edessä vielä on.
Järkytys ja epäusko herättää huolta ja mielessä myllertää kysymyksiä, joihin ei tiedä vastauksia.
Tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet heitetään yksi toisensa jälkeen romukoppaan ja tilalle hiipii pelko, epätoivo ja suru.
Kun läheinen sairastuu huumeriippuvuuteen, tulee väkisin mukaan vedetyksi maailmaan, johon kukaan ei haluaisi kuulua. Se on vieras ja pelottava maailma, jossa katsotaan pahimpia pelkoja silmästä silmään ja taistellaan tuulimyllyjä vastaan uupumiseen saakka.
Se, mitä on aiemmin pitänyt itsestäänselvyytenä ei enää sitä ole. Se, minkä on oppinut oikeaksi tavaksi toimia, ei toimikaan päihdesairaan ihmisen kanssakäymisessä.
Apua ja ymmärrystä vaikeisiin tilanteisiin voi olla vaikea saada.
Päihdeläheisen tie on uuvuttava prosessi, jonka aikana joutuu mieltä järisyttävien tilanteiden, sekä epätoivon ja toivon tunteiden vuoristorataan. Myrsky voi kestää kriisistä toiseen, jopa vuosia ilman että saa edes hetken rauhaa palautua järkytyksistä.
Kuulostaako rankalta?
No, sitä se todellakin on!
Onneksi on vertaistukea
Murheiden ja huolien jakaminen ryhmässä, jossa muut elävät samassa maailmassa, tuo monelle lohtua. Ryhmään tullessa huomaa ettei ole yksin, vaan on paljon muita läheisiä samanlaisissa tilanteissa. On helppo puhua, kun ei tarvitse selitellä, vaan muut ymmärtävät puolesta sanasta ja tietävät jopa huokauksesta, miltä toisesta tuntuu. Ei tarvitse puolestella itseään tai käyttäjää, eikä kukaan tuomitse tai taivastele.
Vertaisiltaan saa tukea ja vinkkejä siitä, kuinka kukin on oppinut toimimaan ja selviytymään erilaisissa tilanteissa.
Ryhmiin kutsutaan joskus vierailijoita kertomaan kokemuksistaan tai työstään. Kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot antavat toivoa toipumisesta ja avaa toipuvan näkökulmia yhteisiin asioihin. Päihde- ja mielenterveysalalla työskentevien puheenvuoroista saa tietoa sairaudesta ja sen hoidosta.
Yksin ei kannata jäädä. Mitä nopeammin saa itselleen tukea ja monipuolista tietoa sairaudesta, sitä paremmin osaa toimia uudessä roolissaan huumeriippuvuuteen sairastuneen läheisenä.
Onneksi on toivoa
Vaikka aiheet ovat rankkoja, keskustelut ja asioiden ääneen puhuminen keventää.
Vaikka emme pysty kontrolloimaan läheistemme sairautta, voimme opetella elämään päivän kerrallaan ja selviytymään arkielämässämme suurista murheistamme ja huolistamme huolimatta.
Jos et ole aimmin käynyt läheisten vertaistukiryhmissä, rohkaisen tutustumaan alueesi vertaistukitarjontaan. Yksin näin vaikeiden asioiden kanssa ei kannata jäädä.