Itsetuhoisuus, psykoosit ja skitsofrenia 

Masennus

Lähes jokainen vakavaan riippuvuuteen sairastunut sairastuu myös masennukseen.

Usein jonkinasteinen masennus on ollut olemassa jo ennen huumeiden käyttöä. Riippuvuuteen sairastunut on voinut lääkitä masennustaan huumeiden käytöllä, joka alkuun tuntuu poistavan masennusta ja piristävän mieltä. Positiivinen vaikutus on aina lyhytaikainen ja käytön todellinen vaikutus on petollisuudessan tuhoisa. 

Masentununeena ei usko, että toipuminen on mahdollista, eikä siksi jaksa sitä edes yrittää. 

Itsetuhoisuus

Sairastuminen huumeriippuvuuteen aiheuttaa itsessään itsetuhoista käytöstä, sillä sairauden ollessa aktiivinen henkilö ei hallitse itseään ja käytöstään, vaan altistaa mielensä ja kehonsa äärimmäisille koetuksille ja jatkuvalle hengenvaaralle.

Sairastunut voi ajatella, että itsemurha on helpompaa, kun käytön lopettaminen.

Tahalliset yliannostukset eivät ole harvinaisia.

Psykoosit ja skitsofrenia

Huumeiden käyttö altistaa ja aiheuttaa eri asteisia psykoosisairauksia. Skitsofrenia voi puhjeta riippumatta siitä, onko henkilöllä siihen geneettistä alttiutta vai ei. Jos suvussa on skitsofreniaa riski korostuu.

  • Psykoosit laukeavat tavallisesti itsellään jonkin ajan kuluttua, vaikka ne voivat joskus jäädä päälle pidemmäksi aikaa.
  • Tietyt huumeet voivat joillakin henkilöillä laukaista psykoosioireet aina kun niitä käyttää.
  • Jos psykoosiin on sairastunut kerran, voi varautua siihen, että huumeiden käytön jatkuessa psykoosit toistuvat.
  • Skitsofreniaan sairastumista ei pidä pitää maailmanloppuna. Sairauden kanssa on haasteellista elää, mutta oireet on mahdollista kuuriin tai niitä voidaan lieventää lääkityksellä.
  • Skitsofrenian diagnosoinnin ja hoidon aloittamisen kannalta olisi tärkeää ettei käyttöä olisi, sillä on vaikea tietää mikä oire johtuu huumeista ja mikä skitsofrenian puhkeamisesta.
  • Joskus eri asteinen harhaisuus voi jäädä pysyväksi oireeksi.

Kuinka toimia läheisenä? 

Vaikka läheisesi on syvästi masentunut, itsetuhoinen ja mieleltään aivan sekaisin, tai hän on selvästi psykoosissa, voi olla vaikea saada apua. Läheisenä et voi pakottaa häntä hakeutumaan hoitoon ja koska sairastuneen itsemäärämisoikeus on vahva, pakkohoitoa on vaikea saada. 

Huoli rakkaasta, sairastuneesta ihmisestä on aiheellinen ja todellinen. On tuskallista ja turhauttavaa odottaa, että tilanteet raukeasivat itsellään. On inhimillistä yrittää auttaa hädässä kärsivää, mutta joskus on vain odotettava että ihme tapahtuu, ellei sairastunut halua vastaanottaa hoitoa. 

Se, minkä läheisenä voi tehdä, on muistuttaa sairastunutta että toipuminen on mahdollista ja yrittää auttaa häntä hakemaan tai saamaan apua erilaisiin tilanteisiin. 

  • Voit yrittää saada apua tekemällä läheisestäsi huoli-ilmoituksen. Ethän kuitenkaan pety liikaa, jos et onnistu saamaan konkreettista apua sitä kautta. Kaikkia keinoja kannattaa kuitenkin aina yrittää.
  • Jos läheisesi itse tahtoo hoitoa ja pyytää apua, lähde mukaan tukihenkilöksi lääkärikäynnille. 
  • Jos läheisesi on psykoottinen tai itsetuhoinen, yritä saada hänet sairaalahoitoon.
    Jos hän ei suostu lähtemään päivystykseen, voit soittaa 112 ja pyytää että ambulanssihenkilökunta käy arvioimassa tilanteen ja viemään hänet tarvittaessa terveyskeskukseen.
  • Varaudu siihen, ettei hän välttämättä saa minkäänlaista, tai ainakaan riittävää apua, vaikka tilanteet olisivat kuinka akutteja ja kriittisiä. Älä anna periksi vaikka hoitoa on vaikea saada, vaan yritä uudelleen aina kun tilanne sitä vaatii.
     
    Se, miksi akuuttia päihdepsykiatrista hoitoa on vaikea saada, johtuu resurssien puutteesta. Hoitoa tarvitsevia on enemmän, kuin vapaita hoitopaikkoja. 

”Pakkohoito”, M1-lähete

M1-lähete tarkoittaa tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarkkailulähetettä.

  • Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi terveyskeskuksen tai ensiavun lääkäri.

  • Jos M1-lähetteen onnistuu saamaan, se ei tarkoita suoraan sitä, että läheinen otetaan tahdon vastaiseen hoitoon, vaan seuraava askel on, että psykiatriaan erikoistunut lääkäri arvioi hoitopaikassa, onko henkilön mielenterveyden tila niin vakava, että hänet voidaan ottaa hoitoon. Jos on, hänet voidaan ottaa tahdonvastaiseen tarkkailuun korkeintaan neljäksi päiväksi, jonka aikana hänen psyykkinen tila arvioidaan.

    Tavallista on, että potilas skarppaa tuona aikana ja esittää että "kaikki on ok", jotta pääsisi nopeasti pois tahdonvastaisesta tarkkailustaan käyttämään huumeita.

    Läheiset eivät voi ymmärtää sitä, että edelleen selvästi harhainen, itsetuhoinen ja apua tarvitseva ihminen voidaan uloskirjoittaa niin nopeasti, etteivät läheiset ole edes ehtineet huokaista helpoituksesta siitä, että sairastunut on otettu hoitoon. Lue tästä lisää tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta.