Itsetuhoisuus, psykoosit ja skitsofrenia 

Masennus

Lähes jokainen vakavaan riippuvuuteen sairastunut sairastuu myös masennukseen. Usein jonkinasteinen masennus onkin ollut olemassa jo ennen huumeiden käyttöä. 

Masennukseen ei saa hoitoa, jos samanaikaisesti on ollut huumeiden käyttöä. Huumeiden käyttö syventää masennusoireita. 

Masentununeena on vaikea uskoa, että toipuminen on mahdollista, eikä siksi jaksa sitä edes yrittää.

Itsetuhoisuus

Sairastuminen huumeriippuvuuteen aiheuttaa itsessään itsetuhoista käytöstä, sillä sairauden ollessa aktiivinen henkilö ei hallitse itseään ja käytöstään, vaan altistaa mielensä ja kehonsa äärimmäisille koetuksille ja jatkuvalle hengenvaaralle.

Sairastunut voi ajatella, että itsemurha on helpompaa, kun käytön lopettaminen.

Tahalliset yliannostukset eivät ole harvinaisia.

Psykoosit ja skitsofrenia

Huumeiden käyttö altistaa eri asteisille psykoosisairauksille.

Skitsofrenia voi puhjeta riippumatta siitä, onko henkilöllä siihen geneettistä alttiutta vai ei. Jos suvussa on skitsofreniaa riski korostuu.

Hyvä tietää huumepsykooseista: 

  • Sairastuneen käytös voi olla epäluuloista ja/ tai (vaino)harhaista riippuen psykoosin asteesta.
  • Joskus on vaikea erottaa puheista onko kerrotut asiat oikeasti tapahtuneet vai ovatko ne psykoosin aiheuttamia mielikuvia. 
  • Psykoosit laukeavat tavallisesti itsellään jonkin ajan kuluttua, vaikka ne voivat joskus jäädä päälle pidemmäksi aikaa.
  • Tietyt huumeet voivat laukaista joillakin henkilöillä psykoosioireet aina kun niitä käyttää.
  • Jos psykoosiin on sairastunut kerran, voi varautua siihen, että huumeiden käytön jatkuessa psykoosit toistuvat.
  • toistuvat psykoosit altistavat skitsofrenian puhkeamiselle. 
  • Skitsofreniaan sairastumista ei pidä pitää maailmanloppuna. Sairauden kanssa on haasteellista elää, mutta oireet on mahdollista kuuriin tai niitä voidaan lieventää lääkityksellä.
  • Skitsofrenian diagnosoinnin ja hoidon aloittamisen kannalta olisi tärkeää ettei käyttöä olisi, sillä on vaikea tietää mikä oire johtuu huumeista ja mikä skitsofreniasta.
  • Joskus eri asteinen harhaisuus voi jäädä pysyväksi oireeksi.

Kuinka toimia masentuneen ja psykoosissa olevan päihderiippuvaisen läheisenä? 

Vaikka läheisesi on syvästi masentunut, itsetuhoinen ja mieleltään aivan sekaisin, tai vaikka hän on selvästi psykoosissa, voi olla vaikea saada apua. 

Läheisenä et voi pakottaa häntä hakeutumaan hoitoon ja koska sairastuneen itsemäärämisoikeus on vahva, pakkohoitoa on vaikea saada. 

Huoli rakkaasta, sairastuneesta ihmisestä on aiheellinen ja todellinen. On tuskallista ja turhauttavaa odottaa, että tilanteet raukeasivat itsellään.

Se, minkä läheisenä voi tehdä, on muistuttaa sairastunutta että toipuminen on mahdollista. Voit myös ja auttaa häntä hakemaan apua erilaisiin tilanteisiin. 

  • Voit yrittää saada apua tekemällä läheisestäsi huoli-ilmoituksen. Ethän kuitenkaan pety liikaa, jos et onnistu saamaan konkreettista apua sitä kautta. Kaikkia keinoja kannattaa kuitenkin aina yrittää.
  • Jos läheisesi itse tahtoo hoitoa ja pyytää apua, lähde mukaan tukihenkilöksi lääkärikäynnille. 
  • Jos läheisesi on psykoottinen tai itsetuhoinen, yritä saada hänet sairaalahoitoon.
    Jos hän ei suostu lähtemään päivystykseen, voit soittaa 112 ja pyytää että ambulanssihenkilökunta käy arvioimassa tilanteen ja viemään hänet tarvittaessa terveyskeskukseen.
  • Varaudu siihen, ettei hän välttämättä saa minkäänlaista, tai ainakaan riittävää apua, vaikka tilanteet olisivat kuinka akutteja ja kriittisiä. Älä anna periksi vaikka hoitoa on vaikea saada, vaan yritä uudelleen aina kun tilanne sitä vaatii.
    Se, miksi akuuttia päihdepsykiatrista hoitoa on vaikea saada, johtuu mm. resurssien puutteesta. Hoitoa tarvitsevia on enemmän, kuin vapaita hoitopaikkoja. 

”Pakkohoito”, M1-lähete

M1-lähete tarkoittaa tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarkkailulähetettä.

  • Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi terveyskeskuksen tai ensiavun lääkäri.

  • Jos M1-lähetteen onnistuu saamaan, se ei tarkoita suoraan sitä, että läheinen otetaan tahdon vastaiseen hoitoon, vaan seuraava askel on, että psykiatriaan erikoistunut lääkäri arvioi hoitopaikassa, onko henkilön mielenterveyden tila niin vakava, että hänet voidaan ottaa hoitoon. Jos on, hänet voidaan ottaa tahdonvastaiseen tarkkailuun korkeintaan neljäksi päiväksi, jonka aikana hänen psyykkinen tila arvioidaan.

    Psyykkinen tila arvioidaan tuon neljän päivän aikana päivittäin, joten voi olla ettei hän ole tarkkailussa pitkään. Tavallista on, että potilas skarppaa tuona aikana ja esittää että "kaikki on ok", jotta pääsisi nopeasti pois tahdonvastaisesta tarkkailustaan käyttämään huumeita.

    Läheiset eivät voi ymmärtää sitä, että edelleen selvästi harhainen, itsetuhoinen ja apua tarvitseva ihminen voidaan uloskirjoittaa niin nopeasti, etteivät he ole edes ehtineet huokaista helpoituksesta siitä, että sairastunut on otettu hoitoon. Lue tästä lisää tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta.